Suvun historiaa

Lisätietoja sukumme vaiheista ja henkilöistä annamme tietosuojasyistä sähköpostilla: markku.komonen(at)gmail.com

Onko sukumme suuri? Kyllähän se siltä näyttää, kun kirjaan perehtyy tarkemmin.

Nimi Komonen tuntuu aluksi erikoiselta. Mitä se tarkoittaa? Nykykielessä ei ole sanaa, mikä suoraan kertoisi, mitä nimi sanana tarkoittaa. Kirjassamme kerrotaan nimen alkuperästä lähtien joko pyhimyksestä, luonnon vastineista tai esi-isän nenän muodosta.

Siinä meillä on eri vaihtoehtoja, joista ”komonokka” tuntuisi luontevammalta, koska kaikilla meillä, ainakin miehillä, tuntuu olevan iso nenä ja korkea otsa. Eräs tarina kertoo, että olisimme kenties Eurassa olleen fransiskaaniluostarin munkin jälkeläisiä. Ei nimi ainakaan jää nenästä ja otsasta kiinni.

Sukukirjassamme Käkisalmen, Vuokselan, Honkilahden Komosten ja Kommosten sukutaulut ovat kirkonkirjoista ym. kerättyä tietoa ja pitävät sellaisenaan paikkansa. Mistä sukumme ovat lähtöisin, sitä emme tiedä, voimme vain olettaa, päätellä ja tehdä teorioita, miten ihmiset ovat liikkuneet. Täytyy myös muistaa, että Suomessa asui 1700-luvun alussa noin 700000 asukasta ja sitä ennen tietysti paljon vähemmän. Nimivalikoima oli suppea, joten moni otti tutun nimen itselleen esim. talon tai kylän nimestä. Sukunimet eivät olleet kovinkaan yleisiä, joten Komonen-nimen esiintyminen jo hyvin varhain tuntuu mielenkiintoiselta. Varsinkin tänä päivänä, jolloin nimemme ei ole kovinkaan yleinen.

Maisteri, rehtori Antti Komonen aloitti aikoinaan 30-luvulla Käkisalmen Komosten sukututkimuksen. Hän pääsi tutkimuksissaan erittäin pitkälle ja kertoi eräässä kirjeessään: minulla on erittäin hyvät tiedot suvustamme 1700-luvun alkuun saakka. Tätä vanhemmat tiedot ovat ”tarunhohtoisia”.

Mitä tiedämme tuosta ”tarunhohtoisesta” maailmasta? Mistähän olemme tulleet ja mistä olemme alun perin kotoisin?

Talonpohja 1200-luvulta Koskeljärveltä, Honkilahti

Tiedämme, että merkittävät Komos-paikkakunnat ovat olleet: Maariassa, Turun lähellä Halinen ehkä n. vuosina 1000-1200, Honkilahti n. 1200, Rantasalmi 1560-, Sääminki 1560-, Tohmajärvi 1650- ja sitten Käkisalmi 1700- ja Vuoksela 1750-luvulta lähtien.

Kolmen päähaaran, Käkisalmen, Vuokselan ja Honkilahden välistä yhteyttä ei ole voitu osoittaa tähän päivään mennessä.

 Mitä sitten voimme päätellä ja olettaa:

Halinen, Maaria: Komoisten talo oli jo keskiajalla. Talon nimi oli alun perin Kallonen mutta muuttui myöhemmin Komoseksi . Ensimmäisiä tilatietoja on vuodelta 1553.

Honkilahti: Tarinan mukaan Koskeljärveltä tuli kaksi veljestä Välijokea pitkin ylöspäin. Toisen nimi oli Löytty ja toisen Komo. Löytänä vrt. Löytty oli Komoisen talon naapuri Halisissa. Löytty asettui asumaan joen pohjoispuolelle ja Komo eteläpuolelle. Näin saivat kylät Löyttylä ja Komoinen alkunsa (Esko Leino). Tarina kertoo myös Komoisten talosta lähteneen kaksi veljestä Savoon.

Käkisalmi ja Vuoksela: Tarina kertoo kahden veljeksen tulleen Savosta, toinen tuli Käkisalmeen ja toinen meni Konevitsan luostariin. Mikä oli Maunu Komon rooli 1580-1595 Käkisalmessa Pontus de la Gardien joukkojen sotilaana. Rantasalmelta ja Säämingistä löytyy paljon Pekkoja, Antteja ja Tahvoja. Komosten tulo Vuokselan Noisniemeen on vielä selviämättä. Miksi Komoset Vuokselasta tiesivät sukuloida Käkisalmessa?

Voidaanko siis ”tarunhohtoisesti ”päätellä, että kantaisät ovat Halisista siirtyneet Honkilahteen. Sieltä on siirrytty esim. armeijan mukana tai armeijaa ja veroja pakoon Savoon, näin taru kertoo ja sieltä kenties esim. ruptuurisodan 1656 vaiheilla Karjalaan. Ketkä olivat 1616 Käkisalmessa Antti Pekanpoika ja Heikki Antinpoika Komonen ja oliko vuokselalaisista veljeksistä Tahvosta ja Mikosta toinen veli Tahvo seppänä luostarissa 1700-luvulla. Tarinoissa on aina totta toinen puoli, se kannattaa muistaa.

1400-luku

1455 Komonen Pekka, lautamies Kokemäki

1500-luku

1520 Luukas ja Juho Komonen Honkilahden suvut alkavat

Sukukirjan luku 4, taulut 1-447, sivut 655-742

Savon maakirjoissa Komosia:

Juvalla

1549-1550 Olli, lautamies

1550 Visa Rekonpoika

Rantasalmella

1540 Antti Niilonpoika

1540 Paavo

1541 Heikki

1546-1554 Lauri, lautamies

1541-1554 Hannu Sipinpoika

1541-1557 Pekka

1546-1551 Tahvo

1551 Martti Antinpoika

1557 Antti

1557 Paavo Paavonpoika

1557 Pertti Suninpoika

1557-1558 Pekka Laurinpoika

1558 Pekka Tahvonpoika

1558-1559 Antti Tahvonpoika

1559 Antti Pekanpoika

1559 Pekka Pekanpoika

Tavisalmella

1546-1558 Antti

1548-1549 Heikki, lautamies (edellisen yhtiömies)

1558 Paavo

Visulahdessa

1547 Yrjö

1549 Olli

Maantarkastuslettelo 1620-luvulla

Rantasalmella

Komonen Olli

Komonen Mikko

Vesilahden Kurala 1550-1625

1540-1543 Markku Komonen

1544-1580 Sipi Mikonpoika Komonen, lautamies, 1558 joutui käräjille lyötyään Pertti Kuralaa

1560-1569 Siuko Sipinpoika Komonen, 1560 saanut sakkoja (Olli Kuralan vastuupakoilu), 1569 saanut sakkoja (vastuupakoilu), 1569 saanut sakkoja Markus Kuralan veroheinät maksamatta.

 1550 Komonen Heikki, Jaakko ja Erik Luukkaan poika

 1580-1595 Komo Maunu, Käkisalmen linna

 1578 Komoinen Antti Matinpoika (autiotaloluettelo), Varsinais-Suomi

1600-luku

Halinen, Maaria (Turku)

Halinen esiintyy koskensa ansiosta asiakirjoissa jo vuodesta 1352. 1600-luvun alussa Halisissa, Aurajoen Komosten rannalla oli kolme taloa Tätilä, mikä oli entinen luostarintalo ja sai 1600-luvulla toiseksi nimekseen Kreula, Kallonen muuttui Komoseksi. Löytänä muuttui myöhemmin Fräntiksi.

Ulla Paaskunta on selvittänyt Halisissa Komosten alkulähteitä. Halinen on Aurajoen varrella, 4-5 km Turun keskustasta vastapäätä Aurajoen vedenottamoa. Samalla paikalla on edelleen Komoisten talo Komoisten tien varrella. Talo oli luovutettu ratsumiestilaksi (rälssi)Turun kaupungille 8.11.1650.

Nykyinen talo on rakennettu 1800-luvun loppupuolella. Talo kuului aikoinaan Maarian pitäjään.

Paaskunta oli 1600-luvun alussa ratsumiestila (rälssi) ja vuodesta 1711 lähtien saman Paaskunnan suvun hallussa. Paaskunnan talo sijaitsee Aurajoen vastakkaisella rannalla Komosista. Paaskunta vastaavasti kuului aikoinaan Kaarinan pitäjään.

Keitäpä sitten on aikoinaan asunut Komosissa aikojen alussa:

1639-1641 Markus Komonen (ratsumies Johan Wittembergin komppaniassa)

1650-1661 Turun kaupungin rälssi, jota vuokraajana viljeli Pertti Komoinen 8.11.1650 lähtien

1655 Halisen talon vuokraajana oli Yrjö Tuomaanpoika

1618-1655 Savossa, karkureita:

1627 Komonen Pentti Sääminki

1630 Komonen Martti Pekanpoika Sääminki

1633,1653 Komonen Mikko Rantasalmi

1635 Komonen Eero Sääminki, Varparanta

Nihti Eero Komonen Leppävirralta karkasi 7 rullasta Riiasta 1688

Säämingin Niittylahden Komosilla ja Matti Laurinpoika Loikkasella oli yhteinen hauta.

Antti Komonen tärveli v. 1657 Loikkasilta 24 ja Antti Pekanpoika Komoselta 10 syltä tervaksia.

1670 Komonen Olli Antinpoika Kirvu

1682 vihitty Jääskessä Matti Pekanpoika Kettu ja Varpu Hannuntytär Komo.

(Kurkijoen) Tiuralan jouduttua jälleen 1600-luvun alussa Ruotsin valtaan, oli seutu säilyttänyt huomattavan osan kantaväestöstään. Pontus de la Gardien sotatoimien jälkeen 1500-luvun lopulla Hiitolan ja Veijalan autioituneisiin kyliin oli siirtynyt Suomen puolelta uutta, luterilaista väestöainesta. Venäjälle karkaamisia tapahtui 1600-alussa tämän tästä. Muutamina vuosina karkaamiset saavuttivat epidemian luonteen esim. v. 1623 140 perhettä loikkasi rajan yli, v.1630 meni 105 perhettä, mutta ruptuurivuonna 1656 vei vihollinen mukanaan 560 perhettä Venäjälle. Autiotiloille tuli uutta väestöä Suomesta lähinnä Jääsken alueelta. Vanhoja kreikkalaiskatolisia kantasukuja olivat Komoset Haapalahdessa. He eivät asuneet enää ruptuurisodan jälkeen Haapalahdessa. Ruptuurisodan jälkeen luterilaisia Komosia asui Miklissä vuoteen 1728 asti. (Erkki Kuujo)

Käkisalmen eteläinen lääni (maakirja):

1616 Komonen Antti Pekanpoika

1616 Komonen Heikki Antinpoika

Käkisalmen pohjoinen lääni (maakirja):

Tohus, Isädzilä

Komoisten autio (öde) 1643

1690 Komonen Eerik Savossa

1690 Komonen Tuomas Jääski

Syntynyt 29.03.1685 Jääskessä Tuomas Komolle poika Yrjö

1690 Pekka Komonen Käkisalmen Komosten suku alkaa

sukukirjan luku 1, taulut 1-1194, sivut 80-444

Kommoset: luku 2, taulut 1-43, sivut 449-477

Tohmajärvi, Kitee (tuomiokirjat)

1682 Komonen Antti Wesenwara

1682 Komonen Risto Oskoila

1683 Komonen Sipi Oskola

1684 Komoin Olli

1684 Komonen Risto Oskola

1685 Komonen Antti Lesonwara

1685 Komonen Mikko

1686 Komonen Risto Oskoila

1687 Komonen Lauri Tohmajärveltä karannut Ilomantsiin

1688 Komonen Risto Huhtilampi

1688 Komonen Pekka Oskola

1689 Komonen Risto Huhtilampi

1692 Komonen Elias?

Lisäksi seuraavilta paikkakunnilta:

1680 Komonen Mikko Ollinpoika Ilomantsi

1681 Komonen Pekka Sortavala, Lahdenkylä

1683 Komonen Pekka Sortavala

1684 Komonen Pekka Sortavala

1697 Komonen Pekka Liperi

1700-luku

1756 Tahvo Komonen Vuokselan Komosten suku alkaa

Sukukirjan osa 3, taulut 1-510, sivut 513-624

Komosia on ollut siis viljalti ympäri Suomea. On mielenkiintoista nähdä, löytyykö kaikista selvyyttä, kuka kukin on ja mistä perheestä.

Sukumme siis laaja on, kuten Antti Komonen totesi.

Lähdeluettelo:

Kaarinan rippikirjat ja kirkon arkisto

Käkisalmen läänin tuomiokirjakortisto

Savon maakirjat

Suomen Sukututkimusseura, Hiski

Turun maakunta-arkisto

Ulla Paaskunta, kirjoittaja ja tietojen kerääjä

Timo Alanen: Johan Tabermannin maantarkastusluettelot: 1541-1559 ja1562-1563

Björkman: Gårdar och gårdsägare i Gamlakarleby på 1700-talet

Erkki Kuujo: Kurkijoen historia

Esko Leino:

Pirkko Mikkonen-Sirkka Paikkala: Sukunimet, Otava 2000

Väinö Perälä: Maarian historia I-III

Juhani Pöyhönen: Sukunimikartasto II

Seppo Suvanto: Vanhan Satakunnan henkilötiedosto 1301-1571


Mainokset
%d bloggers like this: